Miten elämäsi muuttuisi, jos tavoitteenasi olisi riittävä palautuminen?

Millaisia tavoitteita sinulla on tällä hetkellä? Oletko tehnyt tälle päivälle jonkin tehtävä- ja tavoitelistan mielessäsi? Olemme tottuneet miettimään tavoitteitamme aikaansaamisen näkökulmasta: saavutamme jotain, kun teemme riittävästi töitä. Tavoitteet mielletään vahvasti eteenpäin pyrkimisenä ja ehkä niihin liittyy myös tietynlainen suorittamisen ajatus. Mutta mitä tapahtuisi, jos tavoitteena olisikin riittävä palautuminen?

 

Miksi tavoitteeksi palautuminen?

Kehomme ja mielemme kestävät kovaakin kuormitusta, kunhan se on väliaikaista ja pääsemme välillä palautumaan. Nykyään erityisesti aivomme joutuvat jatkuvaan kovaan kuormitukseen. Olemme jo hieman turtuneitakin siihen, emmekä aina täysin tajua kuinka paljon informaatiota käsittelemme ja vastaanotamme päivän mittaan. Tauot ja odotteluhetketkin täyttyvät automaattisesti puhelimen selaamisella. Työpäivät voivat olla täynnä keskeytyksiä, mikä vaatii uuden syventymisen samaan asiaan kerta toisensa jälkeen. Tunnemme kiirettä ja painetta, ehkä riittämättömyyttäkin.

Kun väsymme, huomiomme kiinnittyy helposti vain kuormituksen ja stressin määrään, ja mietimme keinoja kuinka sitä voisi vähentää. On kuitenkin helpompi keskittyä lisäämään jotain, kuin yrittää vähentää jotain. Se kasvaa mihin keskitymme, oli se sitten lisäämisen tai vähentämisen kautta. Olisiko siis helpompaa päästä eroon liiallisesta kuormituksesta, jos keskittyisimmekin vain riittävään palautumiseen?

 

Kuinka palautua riittävästi?

Riittävä palautuminen ei vaadi välttämättä lyhyempiä työviikkoja tai pidempiä lomia. Tärkeämpää on keskittyä pieniin, tietoisiin muutoksiin ja toteuttaa niitä sopivin askelin.

Millaisia muutoksia sinä tekisit arjessasi, jos tavoitteenasi olisikin riittävä palautuminen? Mistä sinun olisi hyvä luopua, jotta palautumiselle löytyisi enemmän aikaa? Mille puolestaan haluaisit antaa enemmän tilaa, jotta tämä tavoitteesi voisi toteutua? Millainen arki mahdollistaisi riittävän palautumisen toteutumisen sinulle?

Keräsin muutaman vinkin, mistä voit aloittaa konreettisten muutosten toteuttamisen.

 

Hengitä – palautuminen alkaa heti

Nopein tapa rentoutua ja saada kehon palautuminen alkamaan, on yksinkertaisesti hengittäminen. Kiireinen ja suorittava elämänrytmi nostaa hengityksemme helposti rintakehään, pinnalliseksi stressihengitykseksi. Harjoittele kiinnittämään välillä huomiota hengitykseesi. Hengitätkö oikeasti?

Anna kehosi rentoutua kevyesti ja hengitä syvään. Anna sitten hengityksesi jatkua syvänä ja luonnollisena, siten että tunnet myös pallean seutusi (eli vatsan alueen) liikkuvan enemmän kuin rintakehän. Tämä aktivoi automaattisesti autonomisen hermostosi parasympaattisen puolen, jolloin stressireaktiot laantuvat ja kehon palautumisjärjestelmä pääsee tasapainottamaan tilannetta.

 

 

Muuta tauot ja odotusajat omaksi ajaksesi

Meidän jokaisen päivään sisältyy myös meistä riippumattomia taukoja ja odotusaikoja. Toki voi olla, että emme enää huomaa niitä, koska olemme tottuneet automaattisesti täyttämään ne puhelimen, sähköpostin tai netin selailulla. Alkoiko tietokoneesi lataamaan päivitystä? Sen sijaan, että tuskastuisit ja nostaisit stressikäyrääsi, ajattele saaneesi lahjana omaa aikaa ja käytä tämä hetki rentoutumiseen. Anna katseen vaellella ympäristöön tai sulje silmäsi kokonaan, kuuntele hetki vaikka musiikkia, anna mielesi vaeltaa johonkin mielipaikkaasi ja hengitä syvään.

 

Tylsisty tarkoituksella ja havahdu läsnäoloon

Olemme tottuneet täyttämään jokaisen hetken tehokkaasti jollain tekemisellä, ja voi olla että paikalleen pysähtyminen tuntuu jopa epämukavalta. ”Koko ajan pitää touhuta jotain”. ”En osaa olla paikallani, koko ajan pitää keksiä jotain tekemistä.” Tämän taustalla voi olla paitsi persoonallisuus, myös opitut tavat ja uskomukset, ehkä jopa koukuttuminen stressireaktion aiheuttamaan kemikaalicocktailiin aivoissa.

Tylsistyminen on kuitenkin normaali osa tunne-elämäämme ja senkin kokeminen välillä on hyväksi. On jopa todettu tutkimuksissakin, että se edesauttaa luovaa ajattelua. Tylsistyminen mahdollistaa myös läsnäolon kokemuksen. Kun sallit itsellesi olla läsnä tässä ja nyt, voi olla että aivan ensimmäisenä tunnet tylsistymisen tunteen. Kun tylsistymisen hyväksyy sellaisenaan, voi hiljalleen siirtyä läsnäolon tilaan. Sen jälkeen sinulla ei olekaan enää koskaan tylsää, sillä läsnäolo tuo koko aistikenttämme rikkauden ulottuvillemme. Silloin on koko ajan jotain mielenkiintoista havainnoitavaa.

 

Varaa aikaa unelle

Unen määrästä ja sen kehityksestä on viime vuosina tehty mielenkiintoisia seurantatutkimuksia. Unen määrä on yleisesti vähentynyt ja erilaiset univaikeudet lisääntyvät jatkuvasti. Nukkumisestakin koetaan suorituspainetta, mikä puolestaan voi jopa pahentaa univaikeuksia.

Jos haluat laittaa palautumisen etusijalle, uni on ehdottomasti tärkein palautumisen tapa. Se ei ollut kuitenkaan listallani ensimmäisenä, ihan tarkoituksella. Näin siksi, että usein laadukkaamman unen edellytyksenä on se, että päivään sisältyy näitä pieniä hengittämisen ja rentoutumisen hetkiä. Kun niitä on riittävästi alentamassa päiväajan ”kierroksia”, myös unen saanti helpottuu illalla.

Unen määrän korjaamisessa ensimmäinen vaihe on tietoisesti varata enemmän aikaa unelle. Voit ensin keskittyä vain laskemaan kierroksia hieman aiemmin illalla. Siirry vaikka hyvissä ajoin sänkyyn rentoutumaan. Ja kun keskityt enemmän rentoutumiseen kuin nukkumiseen, saatat nukahtaakin ihan huomaamatta. Unen perässä ei tarvitse juosta – kun olet rennosti rauhassa, uni tulee sinun luoksesi.

 

rentoutuminen

 

Liiku lempeämmin

Rankat fyysiset suoritukset kuormittavat hermostoamme voimakkaasti. Siksi on hyvä huomioida, että kovan henkisen kuormituksen kanssa ei kannata yhdistää kovaa treeniä. Kovan fyysisen kuormituksen jälkeen on hyödyllistä pitää lepopäivä. Silloinkin hermosto palautuu paremmin lempeän liikunnan kautta. Se pitää systeemimme sopivalla tavalla vireänä, sallii palautumisen ja myös henkisen kuormituksen purkamisen.

Kannattaa siis satsata itselle sopivan lempeämmän lajin etsimiseen, jonka voi sisällyttää omaan viikko-ohjelmaan. Se voi olla leppoisa kävely tai luonnossa liikkuminen, jooga, pilates, asahi, qigong, kehonhuolto jne.

Liikuntahetken ei aina tarvitse kestää vähintään tuntia tai tuoda hikeä pintaan. Voit myös liikkua pienemmissä erissä pitkin päivää, virkistää mieltäsi ja kehoasi pienillä välipaloilla. Myös ennen nukkumaan menoa voi olla hyvä tehdä jotain lempeää liikettä keholle, muutama venytysliike vaikkapa ihan oman fiiliksen mukaan.

 

Nauti hyvästä ruoasta

Ravinnolla on myös tärkeä osuus hyvinvoinnissamme. Se voi tukea palautumista tai se voi pahimmillaan myös haitata sitä.

Pidä huolta, että syöt riittävästi silloinkin kun pyrit laihduttamaan tai hallitsemaan painoasi. Pyri rakentamaan ateriat monipuolisesti, niin että mahdollisimman moni vitamiini ja hivenaine löytyisi lautaseltasi luonnollisessa muodossaan. Palautuminen auttaa sinua pitämään kehon tasapainossa ja tukee siten myös painonhallintaa, stressihormoneilla kun on taipumus kerätä vararavintoa kehoon ”pahan päivän varalle”.

Kun tämän lisäksi keskityt pitämään verensokerisi ja sitä kautta insuliinin erityksen suhteellisen tasaisena läpi päivän, energiatasosi pysyy hyvänä ja nukut paremmin. Pidä siis mukanasi tarvittaessa terveellisiä välipaloja, joiden avulla voit varmistaa riittävän energian saannin.

 

Anna itsellesi oikeaa vapaa-aikaa

Suorittaminen ja aikatauluttaminen valuu herkästi myös vapaa-ajalle. Anna itsellesi tietoisesti sellaisia iltoja tai jopa päiviä, jolle et suunnittele yhtään mitään. Tee vain sitä, mitä mieli tekee.

Itse kutsun näitä hetkiä ”pyjamapäiviksi”. Niiden filosofia on se, että kaikkea saa tehdä mitä mieli tekee, mutta saa tehdä vain sitä mitä oikeasti tekee mieli. Silloin ei siis pyykätä pyykkivuoria ellei oikeasti huvita. Ja jos tekee mieli vaikka ajella naapurikaupunkiin katselemaan maisemia, niin saa tehdä. Ja jos taas tekee mieli lojua sohvalla Netflixin ja suklaalevyn kanssa, niinkin saa tehdä hyvällä omalla tunnolla.

Idea on se, että antaa itsellensä ihan oikeaa vapaa-aikaa, ilman mitään suunnitelmia tai vaatimuksia. Parasta tässä on se, että silloin kehomieli-kokonaisuus saa yleensä juuri sitä mitä se tarvitsee. Jos tarve on levolle ja palautumiselle, voi todellakin vain lojua ja olla. Jos taas kaipaa virkistymistä, voi olla että löytää itsensä tekemästä kaappien suursiivousta ja voi tehdä sitä suurella nautinnolla, kun kerrankin on aikaa keskittyä vain siihen.

 

 

Kehitä mielihyvähormoneja – tee sitä mistä nautit

Mielihyvähormoneilla on monia positiivisia vaikutuksia kehossa, yksi niistä on stressihormonien syrjäyttäminen. Eräs tehokkaimmista keinoista hallita stressiä onkin sisällyttää arkeen sellaisia aktiviteetteja, jotka tuottavat mielihyvää. Endorfiineja saat mm. naurusta ja liikunnasta, dopamiinia ja serotoniinia mielekkäästä tekemisestä, oksitosiinia läheisyydestä niin ihmisten kuin eläinten seurassa. Kaikki mikä tuntuu hyvälle ja tuottaa mielihyvää, saa kehon tuottamaan mielihyvähormoneja. Tee siis tietoisesti ja hyvällä omalla tunnolla sellaisia asioita, joista aidosti nautit.

 

Kuvat: Depositphoto

 

Pinnaa juttu Pinterest-tauluusi, niin löydät sen helposti uudelleen!

 

Tilaa tästä blogijutut sähköpostiisi

Saat lahjaksi ilmaisen UNELMIESI VUOSI -työkirjan!

En koskaan luovuta osoitetietojasi muualle ja voit halutessasi peruuttaa tilauksesi milloin vain.

0 responses on "Miten elämäsi muuttuisi, jos tavoitteenasi olisi riittävä palautuminen?"

Leave a Message

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

TIETOJA YRITYKSESTÄ

Askeleet Mielen Voimaan

Intravia Valmennus Oy

ly 2375378-5

posti(a)intravia.fi

Pysy mukana blogissa

Liity mukaan sisäpiiriin

Saat lahjaksi ilmaisen UNELMIESI VUOSI -työkirjan!

En koskaan luovuta osoitetietojasi muualle ja voit halutessasi peruuttaa tilauksesi milloin vain.

top
© Intravia Valmennus Oy, Askeleet Mielen Voimaan