Mikä on yleisin vastaus, kun kyselet kuulumisia? ”Kiirettä, kiirettä…” Kuinka useinmiten aloitat keskustelun? ”Onko ollut kiireitä…?” Kiire on meille yhtälailla kirosana kuin se turvallinen selitys kaikkeen, kaikille yhteinen ja rakas puheenaihe. Mutta mitä se kiire oikeastaan on ja mistä se syntyy?
Kiireen määritelmiä
Kiire – sille varmasti löytyy jokin oikea määritelmäkin. Katsoin huvikseni mitä Wikipedia kertoo kiireestä:
- ”Kiire on jännitteinen tila, jolla on suhde aikaan.”
- ”Kiire on henkilökohtaisesti koettu rasittava tunne siitä, että on toimittava liian nopeasti.”
- ”Kiire on suhteessa toimijan kykyihin. Esim. ei ole kyse kiireestä, mikäli taitava käsityöläinen osaa tehdä nopeasti esineen. Sen sijaan kiirettä on, kun taidoistaan huolimatta käsityöläinen joutuu työskentelemään ajan suhteen äärirajoilla.”
- ”On esitetty, että kiireen tunne syntyy, koska tiedonvälitys on nopeutunut, ajanmittaus ja aikataulut tarkentuneet sekä kilpailu on kasvanut. Aikataulujen tarkentuminen on lisännyt kiirettä siten, että tavoitteille asetetaan entistä tarkemmat aikarajat.”
Kielitoimiston sanakirjassa kiire kuvataan näin: ”käytettävissä olevan ajan niukkuus t. puute, hoppu, hätä”.
Nykysuomen sanakirjan mukaan kiire tarkoittaa sitä, että työhön varattu aika on vähäisempi kuin mitä työn kunnollinen suorittaminen vaatii.
Mistä kiire syntyy?
Kiire on on tunne. Ja tunteen takana on aina jokin ajatus. Jos tarkkoja ollaan, kiirettä ei ole olemassa tässä hetkessä. Kun olet aivan aidosti koko olemuksellasi ja ajatuksillasi tässä hetkessä, ajankäsitys katoaa ja samalla katoaa myös kiireen tunne. Kiireen tunteella on siis selkeä yhteys aikakäsitykseemme.
Oma kokemukseni tästä hassusta kiireeseen liittyvästä ilmiöstä syntyi ensimmäisillä askelillani mindfulnessin maailmaan. Aina kun onnistuin edes hetken pitämään ajatukseni vain siinä, mitä olin sillä hetkellä tekemässä, kiireen tunne hävisi! Kun opettelin olemaan enemmän läsnä, tuntui kuin olisin saanut vallan pysäyttää ajan aina kun halusin.
Kiire syntyy siitä, että olemme tietoisia tulevaisuudesta ja osaamme suunnitella tulevaisuutta. Ja tieto lisää tuskaa. Aiempien kokemustemme perusteella meillä on useinmiten käsitys siitä mitä ehdimme ja milloin meille tulee todennäköisesti kiire. Synnytämme kiireen siis ihan itse, omassa päässämme.
Kiire synnyttää lisää kiirettä
Kun meillä on kiireen tunne, meistä tulee herkästi myös huolimattomia. On mahdotonta keskittyä siihen mitä teemme, kun ajatuksemme vaeltelee kaikessa muussa ja päämme täyttyy erilaisista huolista ja peloista.
Kaikille on varmasti tuttua se, että hätiköidessä aikaa kuluu lopulta tuplaten, kun joudumme tekemään asian uudelleen, tarkistamaan ja korjaamaan. Kiire siis synnyttää herkästi lisää kiirettä. Kiire tuplaa työn määrän.
Kiireestä tulee herkästi myös tapa. Tapa tehdä asioita mahdollisimman nopeasti. Nopeammin ja tehokkaammin. Meillä on kiireen tunne silloinkin kun meillä ei ole oikeasti kiire. Jokainen jono, jokainen ruuhka, jokainen keskeytys, jokainen odottamisen hetki laukaisee kiireen tunteen. Silloin on hyvä havahtua kysymään itseltään, onko oikeasti kiire.
Kuinka voit vähentää kiireen tunteita
Kun tunnistat kiireen tunteen, tee nopea tilannearvio ja suunnitelma siitä, mikä on tärkeintä ja kiireellisintä. Anna itsellesi jokin aikaraja, jonka pyhität yhden tehtävän hoitamiseen. Sen jälkeen luota suunnilmaasi ja toteuta se keskittyen siihen, mitä olet tekemässä.
Kiirettä syntyy odotuksista: omista ja toisten, todellisista ja kuvitelluista, rutiiniksi tulleista tavoista ja aidosti tärkeistä asioista. Kun tehtävälista pullottaa, karsi esimerkiksi näin:
- Kyseenalaista ja tarkista jokaisen tehtävän tarpeellisuus.
- Niputa samankaltaiset ja samaan aikaan sujuvat tehtävät. Laita niille aika kalenteriisi.
- Varaa myös toistuville tehtäville aika kalenteriin.
- Pudota tylysti kaikki ”joskus sitten kun on aikaa” ja ”tämäkin olisi hyvä tehdä” -tyyppiset tehtävät pois, jotka eivät varsinaisesti tuo mitään olennaista lisäarvoa.
- Delegoi kaikki, minkä voit ja pyydä apua kaikkeen mihin voit. Ideoi, kuinka voit hyödyntää tiimityöskentelyä.
- Neuvottele määräajoille tarvittaessa lisäaikaa.
Suurin kiireen aiheuttaja olemme usein me itse. Haluamme olla tehokkaita ja vaadimme itseltämme paljon. Pyrimme tekemään sen minkä lupasimme ja ajallaan. Niinpä ahnehdimme päiväämme herkästi liikaa tavoitteita. Valitse jokaiselle päivälle maksimissaan 3 isompaa tehtäväkokonaisuutta ja keskity niiden loppuunsaattamiseen.
Jos härpit vähän sieltä täältä ja hypit tehtävästä toiseen, saatat todeta päivän päätteeksi, ettei oikein mikään asia tullut valmiiksi. Ja pahimassa tapauksessa joudut aloittamaan taas kaiken alusta, kun perehdyt ja selvität, mihin viimeksi jäit. Jos tuo ”pieni” tehtävämäärä pelottaa, niin muistuta itsellesi, että tottakai voit tehdä enemmän, jos aikaa jää.
Paras lääke kiireeseen
Kaikkein paras lääke kiireeseen on läsnäolontaitojen runsas hyödyntäminen. Ja korostan sanaa runsas, koska nykyajan elämäntahti kyllä pitää huolen siitä, ettei yliannoksesta varmasti ole vaaraa. Hemmottele itseäsi, kehoasi ja mieltäsi, pienillä läsnäolon hetkillä. Pysäytä aika. Anna itsellesi loma kiireestä. Se on helppoa: voit ottaa tämän oman hetken milloin vain ja missä vain, ilman että kukaan edes tietää.
Tässä kohtaa kehotan olemaan reippaasti itsekäs, koska tämä pieni salainen harrastus parantaa sinun hyvinvointiasi varsin tehokkaasti. Lasket stressitasoasi ja sillä on suoria fyysisiä vaikutuksia, jotka voit hyvin itsekin todeta: hengitys syvenee, syke tasaantuu ja olo rentoutuu. Se parantaa jaksamistasi ja keskittymiskykyäsi. Se ei vie sinulta yhtään sen enempää aikaa kun kiireisenä hermoilukaan. Ja ihmiset ympärilläsi huomaavat siitä vain sen positiiviset vaikutukset olemukseesi ja toimintaasi.
Kuva: Stokpic