Hyvän sopeutumiskyvyn salaisuus

Sopeutumiskyky on ollut koetuksella tämän kevään aikana. On vaadittu nopeita liikkeitä ja mukautumista muuttuvaan ympäristöön. Toisille sopeutuminen on luonnostaan helpompaa, mutta kaikki voivat kehittää tätä taitoa. Tämä aika on tuonut hyvin esiin sen, mikä on hyvän sopeutumiskyvyn salaisuus. Toisaalta se voi tuntua itsestään selvältä asialta, toisaalta se voi myös yllättää yksinkertaisuudellaan.

 

Jännittynyt sinnittelee ja rento sopeutuu

Kuvittele katselevasi nyrkkeilijää ottelukehässä. Nyrkkeilijä voi ottaa vastaan koviakin iskuja, kun hän jännittää vatsalihaksensa ja kehonsa tiukaksi. Hän pystyy puolustautumaan näin hyökkäyksiltä ja voi sietää ylivoimaistakin vastustajaa melko hyvin. Jatkuva jännittäminen käy kuitenkin pidemmän päälle raskaaksi, ja nyrkkeilijä väsyy nopeasti. Nyrkkeilijä joutuu keskittymään niin täysin puolustautumiseen, ettei kykene enää hyökkämään. Sillä ei ottelua voiteta.

Kun nyrkkeilijä sparrailee sopivalla rentoudella ja energialla, hän saattaa näyttää hieman laiskalta, mutta todellisuudessa hän kykenee hyvin nopeisiin liikkeisiin. Hän voi puolustautua hyökkäyksiltä nopeilla väistöillä, ja pystyy myös hyökkäämään yhtä vikkelästi. Rento nyrkkeilijä mukautuu tilanteisiin nopeammin ja hyödyntää vahvuutensa monipuolisemmin. Vastustaja on helpompi yllättää ja väsyttää, ja altavastaajakin voi näin jopa voittaa ottelun.

Saman ilmiön voit todeta helposti oman tasapainosi kanssa. Sopivasti rento keho mukautuu tasapainon muutoksiin nopeammin ja luonnollisemmin. Keho pitää tasapainonsa kuin itsestään ja lihakset jännittyvät vain tarpeen mukaan asentoa korjatessaan. Voit tasapainoilla näin pitkäänkin. Mutta jos jännität kehoasi liikaa ja pinnistelet löytääksesi tasapainon, kehon luonnollinen toiminta häiriintyy. Tasapainoa on haastavampi löytää ja väsyt nopeasti.

 

Rento on vastaanottavaisempi

Sama toimii myös henkisellä puolella. Mieli on luonnollisesti rennoimmillaan aamulla herätessämme ja illalla juuri ennen nukahtamista. Mitä ajattelemme silloin, vaikuttaa voimakkaammin ajatusmalleihimme. Ei ole sattumaa, että suggestorentoutuksessa ja hypnoosissakin hyödynnetään rentoutta. Rentoutunut mieli on valmiimpi ottamaan vastaan uusia ajatusmalleja. Siksi nämä työskentelymenetelmät ovat tehokkaita erilaisissa elämäntapamuutoksissa.

Itsekuri ja tahdonvoima on mielen tapa jännittää. Niihin tukeutuva sinnittely toimii kuin lihasten jännittäminen, nekin väsyvät päivän mittaan kohdatessamme erilaisia haasteita. Moni on huomannut tämän aloittaessaan ”uutta elämää”. Herkut alkavat viekoittelemaan helpommin juuri illalla ja sinnikkyys on koetuksella loppuviikosta. On houkutteleva ajatus aloittaa uudestaan sitten maanantaina taas.

 

Rento on luovempi

Sopeutumiskyky ja luovuus ovat kiinteä parivaljakko. Luovuus syntyy usein pakon edessä, mutta vaatii myös sopivaa rentoutta. Jos yrität pinnistellen löytää ratkaisua johonkin ongelmaan, voi olla että järkeilevä mielesi jää pyörimään vain kehää. Mutta hyvin usein ne luovat ratkaisut löytyvät kuin itsestään alitajunnan työstäessä ongelmaa nukkuessamme tai vaikka leppoisan kävelylenkin aikana maisemista nautiskellessa.

Jännittynyt mieli pyrkii puolustautumaan muutoksilta henkisellä vastustuksella ”ei näin voi tapahtua” ja keskittyy herkästi vain puolustamaan vanhoja ”saavutettuja etujaan”. Jännittynyt mieli näkee herkemmin uhkia ja kiukuttelee kun asiat eivät mene oman mielen mukaan.

Rento mieli hyväksyy muuttuneen tilanteen nopeammin ja siirtyy luonnollisemmin etsimään uudessa tilanteessa avautuneita mahdollisuuksia. Rennon mielen on helpompi jatkaa eteenpäin, se ei jää väkisin pitämään kiinni vanhasta.

 

Rentous tuo esiin voimavaramme ja vahvuutemme

Stressaantunut kehomieli on keskittynyt vain henkiinjäämiseen. Siksi toimintamme on silloin kaventunutta ja keskittynyttä. Jatkuva kuormitus yksipuolistaa toimintaamme, emmekä pääse kehittämään resurssejamme. On siis tärkeää pitää huolta kuormituksen ja rentoutumisen luonnollisesta vuorovaikutuksesta.

Myös jatkuva keskittyminen pelkästään oletettujen vahvuuksiemme käyttöön yksipuolistaa toimintaamme. Välillä tekee todellakin hyvää hypätä rohkeasti epämukavuusalueellekin, rennosti. Silloin myös uinuvat resurssimme pääsevät välillä loistamaan ja kehittymään.

Toiminnallinen neurotiede pohjautuu ajatukselle, että meillä kaikilla on käytössämme enemmän resursseja kuin ehdimme elinaikanamme käyttää. Resurssimme pääsevät esille ja kehittymään, kun annamme kehomme ja mielemme mukautua uusiin tilanteisiin luonnollisesi, rentouden kautta.

Tämä ajatus on linjassa myös mindfulness- ja tietoisuustaito-filosofioiden kanssa. Kun päästämme irti suorittavan mielemme tarpeesta ponnistella, sinnitellä ja vastustaa, löydämme tasapainon nopeammin myös uusissa tilanteissa ja säästämme energiaamme.

 

Rentoudu rohkeasti – vahvista sopeutumiskykyäsi

Kehomielemme automaattinen tapa toimia muutostilanteissa on jännittää, vastustella ja ponnistella. Sen voi siis hyväksyä luonnollisena reaktiona. Kun huomaat itsessäsi tämän reaktion, voit antaa sen olla ja auttaa sitten kehomieltäsi rentoutumaan. Se vaatii usein myös tietynlaista rohkeutta toimia automaattisia reaktioita vastaan.

Harjoittelun myötä löydät luottamuksen siihen, että rentouden kautta tämä upea kehomieli-kokonaisuutesi pääsee paremmin hyödyntämään voimavaransa. Toiminnasta tulee silloin mielekkäämpää ja lopputuloskin on varmasti huomattavasti parempi.

 

Kuvat: Depositphoto

 

Pinnaa juttu Pinterest-tauluusi, niin löydät sen helposti uudelleen!


avainsanat

ajatuksen voima, hyvinvointi, onnistuminen, rentoutuminen, stressi, toimintatavat


Tsekkaa myös

Kuinka kaikki voi muuttua hetkessä

Kuinka kaikki voi muuttua hetkessä
{"email":"Email address invalid","url":"Website address invalid","required":"Required field missing"}
>